Täältä löytyy jokseenkin kuolleen näköistä porukkaa. Jokainen poika makaa varjoisassa paikassa elekään värähtämättä. Elävienkirjoissa  olon voi päätellä rintakehän liikkeestä. Variksen pojat saavat huuta naapuri kuusessa juuri niin kovaa kuin haluavat, mutta kukaan ei jaksa siihen kiinnittää huomiota. 

Että näin tämä viikko on edennyt. 

Viikonloppuna käytiin taas Roopen kanssa arvioimassa, joko olis tarpeeksi monta makkaraa vyötäröltä lähtenyt. Ei ollut vielä lähtenyt tarpeeksi, mutta taisi jäädä vain siitä yhdestä ylimääräisestä kiinni Eri:n saanti. Arvostelu kyllä löytyy sivujen puolelta. 

No seuraava yritys kuukauden kuluttua, josko sit olis jo laihdutus kuuri tehonnut tarpeeksi. No jaa saa nähdä, kun herra kehitti itselleen tulehduksen poikaisen korvaansa. Jos yhdellä kuurilla selvitään niin päästään näytelmiin.

Tsäkurkin kävi ilahduttamassa toko kilpailijoita Salossa. Kyllä nahkacolliet ym. omistajineen katselivat, kun pappa tormensi niin, että mondeo keikkui pyörältä toiselle. No käytiin me sentään ihan tuttaviakin moikkaamassa ja saatiin kaikkea hyvää syötäväksi. 
Ps.Kristiinalle tiedoksi. Syndelahja naposteltiin samantein oikein nautinnolla =>lue meinattiin tukehtua siihen, kun oli niin hyvää

Mutta siirrytään otosten pariin.

Missestä alkaa kehittyä hyvää vauhtia valokuvamalli.

Roopea alkoi kuvaus touhu kyllästyttämään heti alkuusa.

Ja sitten siirrytään tämän aamuisiin kuviin. Voitte vaan päätellä kuinka laiskaa menoa on päivän kuumimpaan aikaan, jos aamullakaan ei meinaa simmut pysyä auki.

Miten joku kehtaa tulla herättämään.

Iwan ei edes viittisitnyt tulla tervehtimään, vaan pysyi visusti koppinsa varjossa.